# ISOM kertoo itse, mitkä sen säännöistä ovat sitovia > Kartoittajan oikea kysymys ei ole se, miten jokin piirretään, vaan se, velvoittaako standardi siihen. ISOM vastaa siihen sanastolla, jonka se määrittelee jo ennen karttamerkkejä, ja vastaus vaihtelee karttamerkistä toiseen. Andrey Surzhikov · 2026-08-12 · https://gratic.app/fi/articles/what-isom-actually-requires Avaa ISOM 2017-2 kohdasta 1.1, ennen karttamerkkejä ja yleisiä vaatimuksia. Kuusi riviä, noin sataviisikymmentä sanaa. Ne määrittelevät, mitä dokumentti muualla tarkoittaa, kun se sanoo *must*, *should* tai *may*. > **Must / Shall / Required** tarkoittaa, että määritelmä on ehdoton vaatimus. > **Should / Recommended** tarkoittaa, että joissakin tilanteissa voi olla päteviä syitä sivuuttaa > yksittäinen kohta, mutta kaikki seuraukset on ymmärrettävä ja punnittava huolellisesti, ennen kuin > valitsee toisin. > **May / Optional** tarkoittaa, että kohta on aidosti vapaaehtoinen. Tämä on vastaus siihen kysymykseen, joka kartoittajalla oikeasti on. Ei *miten piirrän kiven*, vaan *velvoittaako tämä minua*. Standardi lajittelee lauseensa puolestasi, yksi sana kerrallaan. **Standardi kertoo itse, mitkä sen säännöistä ovat sitovia, ja sanoo sen heti alussa kuudella rivillä – niitä ei vain lue juuri kukaan** ## Kuinka suuri osa ISOM:sta on sitovaa Kun nykyisen laitoksen sanat laskee, dokumentin mittasuhteet hahmottuvat karkeasti: *must* esiintyy 71 kertaa, *shall* 64, *should* 68 ja *may* 64 kertaa. Suorina kieltoina *shall not* esiintyy 28 kertaa ja *must not* kolme kertaa. Sitovaa ja ohjeellista on suunnilleen yhtä paljon. Tärkeämpää on, ettei niitä ole eroteltu eri jaksoihin: ne ovat sekaisin saman karttamerkin kuvauksessa, joskus samassa virkkeessä, ja ainoa ero on verbissä. ## Kolme karttamerkkiä samalla sivulla, kolme eri velvoitetta Jakso 3.2 käsittelee kallioita ja kiviä. Jyrkänteestä, karttamerkistä 202, sanotaan vain yksi asia: minimikorkeus 1 m. Yhtään kohdan 1.1 verbiä ei ole sen vieressä, joten sanasto ei päde ja luku on yksinkertaisesti määritelmä. Kivi, karttamerkki 204, on kuvattu toisin. Sen kohdalla lukee *should*: kiven tulisi olla yli 1 m korkea. Sama sivu, sama kohderyhmä – ja nyt luku on suositus, jonka voi sivuuttaa, jos ymmärtää, minkä sivuuttaa. Ylipääsemättömälle jyrkänteelle, karttamerkille 201, ei ole annettu korkeusrajaa lainkaan. Se määritellään sillä, mitä se tekee juoksijalle: niin korkea ja jyrkkä, ettei sen yli pääse eikä sille pysty kiipeämään, tai muuten vaarallinen. Harkinta on jätetty kartoittajalle tarkoituksella, koska yksikään luku ei kestä oikean kallion edessä. Kolme vierekkäistä karttamerkkiä, kolme erilaista ohjetta. Kartoittaja, joka lukee kaikki kolme yhtä sitovina, taistelee standardia vastaan juuri siellä, missä se yritti väistyä hänen tieltään. ## Kaksi sanaa, jotka eivät tarkoita sitä, miltä ne näyttävät Sanat *impassable* ja *uncrossable* kuvaavat maastoa, eivät kulkulupaa. Standardi sanoo sen suoraan: > kohteen läpi tai yli kulkeminen on keskivertohuippusuunnistajalle normaaleissa olosuhteissa liian > vaikeaa tai vaarallista. Sitä ei ole kielletty, mutta se voi olla kilpailijalle riski. Viimeinen virke lisättiin tammikuussa 2024. Sitä ennen standardi vaikeni, ja hiljaisuuden täytti kaikkien oletus: paksu musta viiva tarkoitti muuria, jonka yli ei saa mennä. Se, saako sen ylittää, on kilpailusääntöjen asia. Ne ovat oma dokumenttinsa, jolla on eri laatija. Kartta vain kertoo, mitä maastossa on. ***Impassable* kuvaa maastoa, ei sääntöä: standardi sanoo suoraan, ettei kulkeminen ole kiellettyä** Sanastosta on syytä tietää vielä yksi asia: oman maasi käännöksessä sitä ei välttämättä ole. Liitot julkaisevat ISOM:sta omia käännöksiään, eivätkä ne aina ole sama dokumentti. Virallinen suomenkielinen käännös kertoo itse olevansa tiivistelmä, eikä sen ensimmäisessä luvussa ole tällaista sanastoa lainkaan. Nykyisestä laitoksesta tehty Sveitsin ranskankielinen käännös määrittelee saman sanan, mutta siitä on jätetty pois virke, jonka mukaan kulkemista ei ole kielletty, ja sen sijaan siinä viitataan kansalliseen sääntöön, joka kieltää ylittämisen. Kaikki tässä lainattu on IOF:n englanninkielinen alkuteksti. Jos oman maasi käännös poikkeaa siitä, ero kannattaa tietää, ennen kuin siihen luottaa. ## Missä värijärjestys on määritelty ISOM:n jakso 2.12 on yhden virkkeen mittainen. Siinä ei sanota muuta kuin että voimassa on dokumentti *IOF Map Specifications, Printing and Colour Definitions*. Värijärjestystä ei siis ole karttastandardissa lainkaan. Se on erillisessä määrittelyssä, jota päivitetään omaan tahtiinsa, ja juuri se ratkaisee, mikä peittää minkä, kun kaksi kohdetta kohtaa. Kartoittaja, joka lukee ISOM:n kannesta kanteen eikä avaa toista dokumenttia, on lukenut kaiken siitä, mitä karttamerkkejä on, eikä mitään siitä, miten ne asettuvat päällekkäin. **Värijärjestystä ei ole ISOM:ssa lainkaan, ja juuri se ratkaisee, mikä peittää minkä** _[Merkistön väriluettelo: ylimpänä huomautus, että luettelon ylin piirtyy päällimmäiseksi ja järjestys ohjaa kartan värierottelua. Sen alla painovärit järjestyksessään, ja Black below purple for track symbols on kolme riviä alempana kuin se purppura, jonka alle sen kuuluu jäädä.]_ ## Taulukon väri ei ole väri Graticin ISOM-merkistössä on 35 värimerkintää. Erilaisia CMYK-reseptejä niissä on 19. Viisi merkintää on samaa mustaa: 0, 0, 0, 100. Ne ovat nimeltään *Black 100%*, *Black below purple for track symbols*, *Black below upper brown 50%*, *Black below lower brown 50%* ja *Black for open land*. Neljä merkintää on samaa tyhjää: 0, 0, 0, 0. Niiden nimet alkavat kaikki sanalla *White*, ja paperilla valkoinen tarkoittaa, että painoväri jätetään pois ja paperi jää näkyviin. *Black below upper brown 50%* ei ole tummempi musta eikä erikoismusta. Se on tavallista mustaa, jonka on painuttava alemmas. Nimi on ohje syvyydestä, ja syvyys on koko merkinnän sisältö. **Taulukon väri ei ole väri, vaan syvyys: 35 merkintää, 19 painoväriä** Syy on siinä, miten kartta painetaan. Ei kohde kerrallaan, vaan väri kerrallaan, pinon pohjalta ylöspäin. Tien musta reunus on kartan jokaisen ruskean alla: oman ajoradan alla, seuraavan tien ajoradan alla ja jokaisen sellaisen päällystetyn alueen täytön alla, jonka poikki tie kulkee. Piirrä reunus sen sijaan samalla kertaa oman viivansa kanssa, niin musta nousee ruskean päälle jokaisessa risteyksessä. Aseta tien neljä painoväriä järjestykseen, niin koneisto paljastuu: ruskea ajoradalle, sen alle musta kahta ajorataa erottavalle viivalle, taas ruskea päällystetylle alueelle ja sen alle musta tien reunukselle. Risteykset ratkeavat itsestään, koska jokaiselle osalle on kerrottu, mihin kerrokseen se kuuluu. ## Tätä ei tarkista kukaan Nyt se kohta, joka yllättää, jos oletat karttaohjelman valvovan standardia. Jokainen ISOM:n määräämä luku on Graticissa tavallinen syöttökenttä. Korkeuskäyrän viivanleveys on kenttä, jossa lukee 0,14. Kirjoita siihen 0,9, niin korkeuskäyrästä tulee paperilla yhdeksän kymmenesosaa millimetriä paksu, eikä mikään pane vastaan. Polun viivan pituus, suoviivoituksen väli, minkä tahansa painovärin CMYK-arvot ja painovärien järjestys – kaikki muokattavissa, mitään ei vartioida. Tämä ei ole meidän puutteemme. OCAD tarjoaa luettavuustarkistuksen, joka vertaa välejä, viivojen pituuksia ja pinta-aloja ISOM-vaatimuksiin, ja sen oma ohjeistus kertoo, ettei tarkistus katso minimileveyksiä; karttamerkkien määrittelyjä ja värijärjestystä se ei katso lainkaan. OpenOrienteering Mapper tuottaa raportin ihmisen luettavaksi ja muistuttaa käsikirjassaan, että jokainen muokattu karttamerkki on poikkeama standardista. Kumpikaan ohjelma ei estä sinua, eikä kumpikaan tiedä, minkä laitoksen mukaan tiedostosi on piirretty. **Jokainen standardin määräämä luku on tavallinen syöttökenttä – Graticissa ja jokaisessa muussakin editorissa** _[Polun 505 karttamerkin kortti: viivanleveys 0,25 mm, viivan pituus 2 mm ja väli 0,25 mm – kukin niistä tavallinen numerokenttä, jota mikään ei vartioi.]_ Standardia siis noudattaa ihminen, ei ohjelma. Se kannattaa tietää ennen aloittamista, koska se muuttaa sen, mitä omaa työtään tarkistaessa etsii: ei vihreää täppää, vaan tapaa kysyä, minkä verbin standardi valitsi. Jos haluat mieluummin nähdä luvut kuin lukea niistä, koko merkistö on edessäsi: [avaa kartta Graticissa](https://my.gratic.app), valitse mikä tahansa karttamerkki, niin viivanleveydet, viivan pituudet ja värijärjestys ovat juuri niitä kenttiä, joista tämä artikkeli on puhunut. ## Mitä tällä tiedolla tekee Lue kohta 1.1 kerran ensin ja pidä se mielessä kaikkea muuta lukiessasi. Kun karttamerkin kuvaus antaa luvun, katso viereistä verbiä. Jos verbiä ei ole, luku on määritelmä. Jos verbi on *should*, standardi on jo päättänyt, että on tilanteita, joissa sinä tiedät paremmin. Se pyytää vain, että ymmärrät, mistä luovut. Tämä ero ei ole porsaanreikä. Se on kohta, jossa standardi lakkaa piirtämästä karttaasi puolestasi ja jättää harkinnan sinne, minne se kuuluu. Lopuksi yksi asia: ISOM on tällä hetkellä jäädytetty. Kansainvälinen suunnistusliitto valmistelee kokonaisuudistusta, joka tähtää vuoteen 2030 ja jonka ilmoitettu painopiste on väreissä ja luettavuudessa. Kansalliset liitot ovat jo ilmoittaneet, mikä niiden mielestä on rikki. Dokumentti, jota luet tänään, on se, joka pätee, ja pakollinen se on ollut tammikuusta 2025 lähtien.